# Jordan - Näin tunnistat, onko lapsen hampaat harjattu kunnolla

> Moni luulee hoitavansa hampaita oikein – hammaslääkäri paljastaa yleiset harhaluulot

- Canonical URL: https://jordanoralhealth.com/fi/blog/kiiltava-vai-mattainen-nain-tunnistat-onko-lapsen-hampaat-harjattu-kunnolla
- Language: fi-FI
- Publisher: Jordan Oral Health ([llms.txt](https://jordanoralhealth.com/fi/llms.txt))

- Published 2026-11-06
- Categories: Kids, Cavity Prevention

## Kiiltävä vai mattainen? Näin tunnistat, onko lapsen hampaat harjattu kunnolla

#### Vanhemmat luottavat lastensa harjaustaitoihin, mutta hammaslääkärin mukaan usein liian aikaisin. Aikuisen apua tarvitaan, jotta hyvät suunhoitotavat siirtyvät sukupolvelta toiselle.

Kuusivuotiaan suussa on jo hampaita, joiden pitäisi kestää koko loppuelämä. Silti moni vanhempi uskoo, että lapsi osaa huolehtia niiden puhdistamisesta itse.

– *En jättäisi kuusivuotiaan vastuulle jotain niin arvokasta kuin pysyviä hampaita*, sanoo PlusTerveys Salon **hammaslääkäri Jasmine Ben-Ami.**

Hammasharjoja ja muita suunhoitotuotteita valmistavan Jordanin teettämä tutkimus\* paljastaa ristiriidan: yli 90 prosenttia vanhemmista kokee osaavansa huolehtia lastensa hammasterveydestä, mutta 43 prosenttia uskoo jo 6–9-vuotiaan osaavan harjata hampaansa täysin itsenäisesti.

Huolellinen harjaaminen vaatii hienomotoriikkaa, hahmotuskykyä ja keskittymistä. Taidot kehittyvät vähitellen, joten vanhemman apua tai valvontaa tarvitaan yleensä noin 12-vuotiaaksi asti.

Kymmenvuotias ei välttämättä enää kaipaa harjausapua, mutta lopputulos kannattaa tarkistaa vaikka taskulampulla. Erityisesti takahampaat ja ienrajat jäävät helposti puhdistamatta.

Lapsen hampaisto muuttuu vielä tässä iässä, kun uusia pysyviä hampaita puhkeaa. Niiden puhdistaminen voi olla hankalaa, joten aikuisen on hyvä seurata hampaiston kehitystä ja auttaa tarvittaessa.

*– Puhtaan hampaan pinta näyttää kiiltävältä. Jos pinta on mattainen tai ien punoittaa, kohtaan kannattaa kiinnittää enemmän huomiota.*

## Ysärin hyvät hymyt

Ben-Amin mukaan moni nykyvanhempi onkin kasvanut aikana, jolloin hyvä hammasterveys alkoi tuntua itsestäänselvyydeltä.
*– Moni 80–90-luvuilla lapsuuttaan elänyt muistaa koulussa vierailleen hammashoitajan. Tuolloin ehkäisevään hammashoitoon panostettiin Suomessa, ja lasten hammasterveys parani huomattavasti*, hän sanoo.
Opit eivät silti välttämättä siirry seuraavalle sukupolvelle.
*– Tunnen monta 90-luvulla kasvanutta, joilla ei ole yhtään reikää. Jos oma suu on aina voinut hyvin, on ehkä vaikea nähdä omaa roolia niin tärkeänä lapsen hammasterveyden kannalta kuin mitä se on,* Ben-Ami pohtii.

## Taito syntyy toistoilla

Vanhempien esimerkin merkitys näkyy myös Turun yliopiston tuoreessa väitöstutkimuksessa. Väitöstutkimus kertoo, kuinka vanhempien omat harjaustottumukset olivat vahvemmin yhteydessä pienten lasten harjaustiheyteen kuin mikään muu tarkasteltu tekijä.

Hampaat harjataan fluorihammastahnalla kahdesti päivässä noin kaksi minuuttia kerrallaan. Tärkeintä on puhdistaa huolellisesti kaikki pinnat ja ienrajat. Myös hammasvälit tarvitsevat puhdistusta.

Lapsiperheessä apuna voivat olla ajastin tai [**kahden minuutin harjauslaulu**](https://youtu.be/fuP1yTmek0U). Olennaista on löytää omaan arkeen sopiva rutiini.

Joskus hyväksi ajateltu valinta tekee hampaille hallaa. Ben-Ami on nähnyt tunnollisia harjaajia, joille on ilmaantunut alkavia reikiä fluorittomaan hammastahnaan siirtymisen jälkeen.

*– Fluorin merkitys hampaiden reikiintymisen ehkäisyssä on suuri*, hammaslääkäri muistuttaa.

Ben-Ami törmää myös käsitykseen, ettei maitohampaiden reikiintymisellä ole väliä, koska hampaat kuitenkin irtoavat.

*– Todellisuudessa maitohampaiden reiät voivat edetä nopeasti ja aiheuttaa lapselle kipua. Pahimmillaan maitohampaita joudutaan poistamaan jo pieniltä lapsilta.*

Liian varhainen poisto voi vaikuttaa purennan kehitykseen, sillä maitohampaiden tehtävänä on myös pitää tilaa pysyville hampaille.

## Energiajuomat nakertavat kiillettä

Suun terveyteen vaikuttavat myös elintavat. Vaikka sokerin kokonaiskulutus Suomessa on vähentynyt, happamat energiajuomat koettelevat nuorten hampaita.
**Erityisen haitallista on juomien jatkuva siemailu.** Ksylitolipastilli ei korvaa harjaamista eikä korjaa happojen aiheuttamaa kiilteen kulumista eli eroosiota.
*– Vastaanotolla näkee parikymppisiä, joilla ei ole yhtään reikää, mutta kiille on jo kulunut. Kiilteen korjaaminen on todella hankalaa, eikä kulunut kiille kasva takaisin.*
Myös jatkuva napostelu tekee hallaa hampaille, sillä jokainen välipala käynnistää uuden happohyökkäyksen. Kun syömiskertoja on tiheään, happamuus ei neutraloidu ja hampaat jäävät alttiiksi reikiintymiselle.

## Hyvä hoito kantaa pitkälle

Ben-Ami vertaa lapsen hampaista huolehtimista sijoitukseen. Kun hampaat ja hoitotottumukset pysyvät kunnossa lapsuudessa, niistä on iloa vuosikymmenten päästä. Rahaakin todennäköisesti säästyy.

Suunterveydessä on myös tapahtunut paljon hyvää.

*– Yhä useammalla ikääntyneellä on nykyään omat hampaat suussa. Pitkälle on tultu ajoista, jolloin tekohampaat saatettiin saada jo rippilahjaksi.*

## Lähteet

Jordanin ja Orkla Care Finlandin Bilendillä teettämään verkkokyselyyn vastasi 5.–31.10.2023 valtakunnallisesti 800 alle 13-vuotiaan lapsen vanhempaa.
Ennaltaehkäisevät tarkastukset, 80–90 -lukujen hoito. [**Artikkeliin**](https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveempi-maailma/parasta-hammashoitoa-olisivat-riittavat-ennaltaehkaisevat-tarkastukset)
Sokerin kokonaiskulutus. [**Artikkeliin**](https://otos.stat.fi/server/api/core/bitstreams/84f2a2b6-0c82-46e5-b056-dd8512575f5e/content)
[**Energiajuomat**](https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01277)
Lasten harjaustottumukset alkavat kauan ennen hammasharjaa - [**Väitösartikkeli**](https://www.sttinfo.fi/tiedote/72475970/vaitos-lapsen-hampaiden-harjaustottumukset-alkavat-kauan-ennen-hammasharjaa?lang=fi&publisherId=69821258)